Perjantaina kuljeksittiin kohti elonkorjuujuhliin Montmartreen, Sacre Coeurin vierelle. Juotiin elämämme kalleimmat turistiviinilasilliset. Verrattavissa siis se että samalla hintaa olisi saanu 6 pulloa halvinta viiniä kaupasta. Toivottavasti ei ollut sitä halvinta viiniä mitä juotiin. Enää ei iske henkselit ja lätsä tahi sisältä kaikuva jazz. Parhaat jatsit soi Montmartren portailla, pirhana että olin ottanu kameran mutta en muistikorttia. Tänk gad nokialaiselle, jotaki muistoa.
Lauvantaina hullaannuin urheiluvaateliikkeessä, Decathlonissa, ja matkaan lähti peräti kahdet juoksukengät kaiken muun lisänä. Joo joo, ei pidä päästää aupairarsetta leviämään. Ja illallapa otettiinki sitte semmonen juoksulenkki että oksat pois ja silimänvinkkaus vaan. Nii ja päällähän oli helteen kohille satuttua toppi ja sortsit, päälle kakskytä astetta hela dag!
Hotel Rwanda liikautti ja innosti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Eipä sillä että sellaisia nyt olisi näköpiireissä, mutta silti.
Sunnuntai pyhitettiin edelleen upealle säälle (lue: helteelle) ja matkattiin koko päiväksi Versaillesiin poppoolla piknikoimaan. Soitteluun ei tartte kuulemma Spotifyta!
Paris, Je t'aime on ihana leffa myöskin. Katseltiin sitä kaverin luona. Mutta juuri kun katsoime "pelottavaa" (lue:huvittavaa) lyhäripätkää, avautuu asunnon ovi pimeälle käytävälle, jokainen tuijottaa säikähtäneenä ovelle, porukan sankari ottaa kännykän käteensä kuin puuristin ja näyttää sen valoa ovelle, ja ovi sulkeutuu itsestään. Ketään emme nähneet.
Ei pelottanu kävellä kotiin yksin vamppyyrien aikaan.
Pariisissa alkoi yleislakko, jo toinen sinäaikana ku täällä oon ollu. Eipä tässä nyt kummempia, mitä tuolla nyt opiskelijat huuteli ja mesos kaduilla, ja kivasti levitteli kadunvarsien roskikset tielle.Muu näytti toimivan kuiteki iha tavallisesti. Huomenna ku on vapaapäivä aattelin myös koittaa päässä metroilla eteenpäin, saa nähdä toimivatko huomenna.
Suussa maistuu edelleen lakritsal
Ja mitä, ai että lunta Suomessa?
Ei täällä vaan!
Seuraavien kuvien, kuin myös tän bloggauksen ekan kuvan, kopiraitit on nuoremmalla lapsella.
Puistoreissu = valokuvienräpsintäharjoitusmatka
Viikonlopun kuvia on olemassa vielä lissää onneksi niillä muilla kavereilla jotka olivat muistaneet ottaa muistikortin mukaan, tai muistaneet ladata akkunsa ennen Versaillesiin lähtöä.. Niitä sitten joskus!
Palellaan!
Mutta ei palella, niinku Suomessa saattais!
Ps: muistakkaa kliksuutella lukijaa, nytki näyttäs siltä että kymmenen on osannu painaa oikeeta nappia tuoho edellissee tekstiin! Ihimeellistä!
Ja kommenttia saa jättää, tai olla jättämättäki! Bisous!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti